virtuaalihevonen
Sama omistaja, uusi osoite!
© NF-kuvia
| Virallinen nimi | Danielle, "Dani" | Rotu, sukupuoli | Newforestinponi, tamma |
| Syntymäaika | 11.06.2012 (ikä) | Väri | ruunikko |
| Säkäkorkeus | 138cm | Omistaja | Mette (VRL-13589) |
| Rekisterinumero | VH14-027-0092 | Kasvattaja | tuontiponi |
| Koulutustaso | helppo A, 100cm | Saavutukset | - |
Luonnekuvaus
Dani on tallin estetaitureita. Kiltti ja iloinen poni, jolta ei vauhtia ja ponnua puutu.
Hoitaessa Dani on kaikkien unelma. Poni hamuilee innoissaan hoitajansa taskut, josko saisi vaikka herkkupaloja. Mitkään toimenpiteet eivät ole liian jänniä Danille, vaan poni antaa touhuta rauhassa, korvat hörössä vierestä seuraillen.
Ratsastaessa Danin luonne pääsee parhaiten esiin. Dani aina tunnin alussa toivoo, että olisi aloittelija kyydissä ja riittäisi, että mennään vaan hissukseen. Pienellä herättelyllä Daniin saa kuitenkin virtaa ja tämä neiti näyttää parhaat puolensa. Koulussa Dani keskittyy ja tarkoilla avuilla sen saa menemään vaikka minkämoiselle mutkalle halutessaan. Esteillä Dani innostuu ja kunhan ratsastaja ei turhaa vauhtia pelkää, on poni elementissään. Dani tahtoisi hypätä aina vaan, ja onkin estetuntien suosituimpia poneja.
Danilla on pohjaton vatsa ja joskus tyttöä voi olla vaikea saada tarhasta kiinni, kun ruoho on vaan niin hyvää. Dani tarhataan vähän isompien kavereiden kanssa, ettei mene ja syö kaikkia pikkuponien ruokia.
Sukuselvitys
isäSalvadornf, 145cm |
ii.Savon Dalinf, 147cm |
iii.tuntematonLisätietoja |
iie.tuntematonLisätietoja |
||
ie.Bettina Lisnf, 142cm |
iei.tuntematonLisätietoja |
|
iee.tuntematonLisätietoja |
||
emäSweet Daninahnf, 136cm |
ei.Eclipsenf, 138cm |
eii.tuntematonLisätietoja |
eie.tuntematonLisätietoja |
||
ee.Danonellenf, 135cm |
eei.tuntematonLisätietoja |
|
eee.tuntematonLisätietoja |
Danin isä, Salvador on komea 145cm ruunikko new forest ori. Salvador on periyttänyt Danille hyvän hyppykykynsä, vaikkei suurta kokoaan. Ori on kierrellyt ahkerasti kilpailuja ja onnistunut saavuttamaan niissä hyvää menestystä. Isänisä Savon Dali on myöskin ruunikko 147cm korkea ori, jota käytettiin lähinnä harrasteratsuna, eikä sitä leppoisan luonteen vuoksi koskaan ruunattu. Salvador ja orin ainoaksi varsaksi, koska omistajat eivät olleet liiemmin kiinnostuneita tarjoamaan poniaan jalostukseen. Savon Dalin "tyttöystävä" Bettina Lis oli samalla tallilla orin kanssa asusteleva tamma. 142cm korkea rautias tamma oli taitava ja reipas liikkeinen esteponi, vaikkei sillä kovin paljoa kisoihin osallistuttu.
Sweet Daninah, eli Danin emä, on 136cm korkea musta ponitamma, joka kilpailee koulussa ja esteillä, suunnilleen samoilla tasoilla kuin Danikin. Sweet Daninah on luonteeltaan erityisen lempeä ja periyttänyt hyvää ja rauhallista luonnettaan Danille. Danin emänisä Eclipse oli väriltään ruunikko ja korkeutta ponilta löytyi 138cm. Eclipse toimi nuoruudessaan kilpaponina etenkin kouluratsastuksessa, mutta omistajan kasvattua turhan pitkäksi ponille, myytiin ori uuteen kotiin, jossa se parin pakasteen oton jälkeen ruunattiin. Ruunauksen jälkeen Eclipse pääsi toimittamaan tuntiponin virkaa ja nautti työstään aina eläkeikään saakka. Danonelle eli Danin emänemä oli 135cm ruunikko tamma. Danonelle asusti ratsastuskoulussa ja oli siellä kilpailu-uraa aloittelevien pikkutyttöjen suosiossa. Danonelle kulki kiltisti helpoimmat luokat, mutta tammalla ei ollut kapasiteettia korkeampiin/vaikeampiin luokkiin. Danonelle loukkasi jalkansa pahoin vain 15 vuoden iässä ja se jouduttiin lopettamaan lähes siltä seisomalta. Onneksi Danonellelta jäi edes kaksi sievää tammavarsaa, jotka ovat periyttäneet Danonellen hyviä ominaisuuksia eteenpäin.
Jälkeläiset
synt. 00.00. - Varsan nimi - e./i. Emän/isän nimi
synt. 00.00. - Varsan nimi - e./i. Emän/isän nimi
synt. 00.00. - Varsan nimi - e./i. Emän/isän nimi
Liikutuskalenteri
Maanantai: koulua |
Varustekaappi & hoito-ohjeet
◦ Danin varusteet ovat pinkkejä |
Kisakalenteri
| 31.01.2015 | Teili | esteet | 100cm | 3/96 |
| 30.10.2014 | Villi-Cup | kenttä | helppo | 2/7 |
| 22.10.2014 | Vaahterapolku | esteet | 100cm | 3/13 |
| 16.10.2014 | Kisakeskus Perderesies | esteet | 100cm | 4/27 |
| 04.-05.10.2014 | Diverso Team | kenttä | helppo | 1/9 |
| 12.07.2014 | Aavalaakson Talli | näyttelyt | newforestinponit | 1/4 |
| 10.07.2014 | Aavalaakson Talli | koulu | He A | 3/40 |
|
Esteratsastuskilpailut 18.09.2014 / Perderesies / este / 100cm / 2/1115.09.2014 / Perderesies / este / 90cm / 1/8 04.09.2014 / Perderesies / este / 100cm / 3/10 30.08.2014 / Villi-Cup / este / 100cm / 4/37 28.07.2014 / Heartland / ERJ / 100cm / 4/30 28.07.2014 / Riveller / villit esteet / 90-100cm / 1/28 20.07.2014 / Kisakeskus Perderesies / villit esteet / 100cm / 2/8 30.06.2014 / Ponilaakson talli / villit esteet / 90-100cm / 2/14 07.06.2014 / Aurinkoisen Talli / villit esteet / 90-100cm / 1/11 30.05.2014 / Hengenvaara / villit esteet / 90cm / 3/51 29.05.2014 / Hengenvaara / villit esteet / 90cm / 1/51 27.05.2014 / Hengenvaara / villit esteet / 80cm / 6/44 26.05.2014 / Hengenvaara / villit esteet / 80cm / 3/44 24.05.2014 / Hengenvaara / villit esteet / 90cm / 7/51 |
Kouluratsastuskilpailut 26.09.2014 / Perderesies / koulu / He A / 1/2721.09.2014 / Dreamland / koulu / He A / 2/25 12.09.2014 / Perderesies / koulu / He A / 1/18 30.08.2014 / Villi-Cup / koulu / KN Special / 3/17 15.08.2014 / Kisakeskus Perderesies / villi koulu / He A / 2/20 23.07.2014 / Kisakeskus Perderesies / villi koulu / He A / 2/14 18.07.2014 / Kisakeskus Perderesies / villi koulu / He A / 2/9 18.07.2014 / Kisakeskus Perderesies / villi koulu / KN Special / ⅛ 30.06.2014 / Oak Hill Event Park / villi koulu / He A / 4/16 04.06.2014 / Vaahterapolku / villi koulu / he A / 1/30 30.05.2014 / Villi-Cup / villi koulu / KN Special / 2/41 |
|
Muut kilpailut 30.08.2014 / Villi-Cup / kenttä / Helppo / 4/1727.-29.08.2014 / Perderesies / kenttä / Helppo / 2/6 09.08.2014 / Vaahterapolku / villit maastoesteet / 100cm / 3/21 31.07.2014 / Kisakeskus Perderesies / villit näyttelyt / new forestit / 2/4 30.07.2014 / VPA-Cup / villit maastoesteet / 100cm / 3/25 26.07.2014 / Kisakeskus Perderesies / villit näyttelyt / rakennekuvalliset ponitammat / 3/9 12.07.2014 / Helmivaara / match show / BIS-kehä / BIS8 12.07.2014 / Helmivaara / match show / ponitammat rakennekuvilla / SIN1 30.06.2014 / Adina / näyttelyt / Newforest / 2/3 |
Päiväkirja
21.-27.07.2014, Vaellusleiri, järjestänä Huusari ja Hevosjärven tila
21.07.2014
Lähdimme matkaan Hevosjärven tallin pihasta aamulla klo 8.00. Kohteenamme oli Haras du Pin, 568km päässä. Meillä oli mukava viiden ratsukon ryhmä, ja johtajanamme toimi Huusari varsin taitavan Cinderellan kanssa. Taitoimme alkumatkaa rauhakseen käynnissä ja jutustelimme alkavasta vaelluksesta ja mietimme vielä parasta järjestystä joukkiollemme. Dani oli rauhallinen, mutta kuitenkin selvästi innoissaan ja virkeänä tulevaa koitosta varten. Danin paras puoli tälläisissä tilanteissa on tamman pomminvarmuus ja luotettavuus. Dani kun ei hätkähtäisi, vaikka mitä kummaa sattuisi. Kun olimme kävelleet reilun puoli tuntia taitoimme matkaa aina tilanteen niin sopiessa myös ravissa. Koko päivän ratsastus saisi taatusti kokeneimmillekin lihakset kipeiksi ja kun tarkoitus olisi istua satulassa kokonainen viikko, ei Huusari rääkännyt meitä alkuun yhtään enempää kuin oli pakko, että pysyimme aikataulussa. Ilma oli mitä kaunein ja leppoisassa seurassa matka taittui nopeasti. Klo 11 olikin ensimmäinen pysähdys ja ruokatauko järven rannalla, jonne avustajamme Katjaana oli ajanut edeltä tuoden ihmisille ja hevosille sopivaa murkinaa. Söimme suhteellisen kevyen lounaan, kylmäsavulohisalaattia ja paljon vissyä, jotta jaksaisimme seuraavaan pysähdykseen asti. Syömisen jälkeen osa porukasta lähti uittamaan hevosiaan, kuten mekin Danin kanssa. Dani oli innoissaan vilvoittavasta vedestä, enkä itsekään laittanut ollenkaan pahakseni viileää pulahdusta. Nousimme vedestä pian ja vaihdoimme takaisin kuiviin vaatteisiin ja jatkoimme matkaa kohti seuraavaa etappia. Klo 14 meillä oli pieni tauko erään maalaiskaupan pihassa, jossa hevoset saivat syödä vähän ruohoa ja ratsastajat nauttivat välipalaksi hedelmiä. Matka jatkui reippaassa käynnissä ja ravissa, auringon lämmittäessä mukavasti, muttei kuitenkaan polttavasti. Kärpäsetkään eivät kiusanneet, sillä ainakin joku oli muistanut hyönteismyrkyn, joka haisi niin voimakkaalle, ettei ötököitä näkynyt lähimaillakaan! Hyvä vaan, sillä me Danin kanssa lähtötohinoissa olimme unohtaneet ötökkämyrkyn kokonaan. Aurinkorasvan olimme sentään muistaneet, onneksi, muuten voisi nahka olla melkoisen kärventynyt viikon paahtamisen jälkeen. Klo 17 pidimme päivällistaukoa puistossa, jonne Katjaana oli ajanut edeltä grillaamaan meille kunnollista evästä. Makkaraa, täytettyjä perunoita ja kasvisvartaita kului nopeaan tahtiin, eikä kellekään taatusti jäänyt nälkä. Ruuan jälkeen jatkoimme matkaa vielä jonkin aikaa, ratsastajaparat kun olivat tunkeneet itsensä aivan ähkyyn Katjaanan herkullisia kokkauksia maistellessaan. Onneksi jo klo 19.30 olimme perillä maatilalla, jossa yöpyisimme ensimmäisen yön. Hevoset saivat perusteellisen huollon ja pääsivät kunnon iltapalan kanssa latoon lepäämään. Meillä ratsastajille oli pystytetty telttoja pihalle, joihin kömmimme lähes välittömästi oikaisemaan kinttumme ja vähän huilaamaan. Osa porukkaa lähti vielä läheiseen kauppaan ostoksille, mutta itselleni kyllä uni maittoi kuulema rauhallisen ensimmäisen päivän jälkeen ja taisin sammua kuin saunalyhty heti, kun sain yöpaidan päälleni ja pään tyynyyn.
22.07.2014
Ihana herätys uuteen päivään, hyvin nukutun yön jäljiltä olin täynnä uutta tarmoa. Maatian emäntä oli valmistanut meille makuhermoja kutkuttavan aamiaisen, joka sisälsi lähes kaikkea, mitä vain kuvitella saattaa, aina vasta paistetuista croissanteista raikkaisiin hedelmiin. Oikean hemmotteluaamiaisen jälkeen lähdimme siivoamaan latoa, jossa hevoset olivat yöpyneet. Lapioimme ladon lattian siistiksi ja keräilimme tavaroitamme. Tarkistimme ja harjasimme ratsumme perusteellisesti ja varustimme ne tätä päivää varten. Dani oli levännyt hyvin ja oli oikein rauhallinen ja rento. Epäilin, että emäntä oli hemmotellut hevosiakin omenoilla ja muilla herkuilla, sen verran pirtsakoita ne olivat edellispäivän kotioksista huolimatta. Kiipeilimme selkään ja kello 9.00 pääsimme jatkamaan matkaa hyväksi havaitussa järjestyksessä. Huusari johti edelleen joukkoa ja me Danin kanssa olimme toiseksi viimeisiä, ettemme aivan jäisi muiden hevosten kannoilta. Aloitimme matkamme taas rauhaisasti kävellen ja Huusari kertoili tämän päivän ohjelmasta. Kävelimme ja vähän ravailimmekin aina klo 11 saakka, jolloin saavuimme kodalle, jonne ihana Katjaana oli taas mennyt edeltä tekemään meille ruokaa. Lounas oli taas kevyemmän sorttinen, eikä tuhdin aamupalan jälkeen salaattia kummempaa kaivannutkaan. Hevosetkin pääsivät syömään ja ne popsivat suurella halulla, kaiken, minkä eteensä saivat. Jatkoimme matkaa ja nyt päästiin sitten kunnolla vauhtiin! Otimme reippaita ravipätkiä ja upeissa maisemissa pääsimme verryttelemään ratsujamme myös laukassa. Monet, Dani mukaan lukien, innostuivat heittelemään kunnon ilopukkeja ja sitten mentiin! Laukkailimme pitkin pellonreunoja omaan tahtiimme. Danin kilpailuvietti heräsi lähes välittömästi ja poni pinkoi, minkä koivistaan jaksoi, jotta pysyi isompien perässä. Hienosti Dani laukkailikin, eikä uusi maasto tuottanut haastetta laisinkaan. Kunnon laukkapätkän jälkeen rauhoittelimme hevosia ja ravailimme seuraavaan taukopaikkaamme, järven rannalle. Siellä söimme hieman välipalaa ja kävimme vähän vedessä vilvoittelemassa. Hevoset saivat seisoskella varjossa ja syödä ruohoa maasta. Matka jatkui kohti keskustoria, pienen kaupungin sydäntä, jossa taas Katjaana ystävällisesti odotti meitä ruoka lämpimänä, kellon ollessa jo lähes 17. Torilla oli hyvän ruuan lisäksi paljon ihmeteltävää ja vaikka mitä hienouksia ostettavana. Ostin kotiin tytöilleni pienet rannerenkaat tuliaisiksi, itselleni löysin samaa sarjaa olevan kauniin turkoosin kaulakorun. Kello kiiruhti kuitenkin hurjaa vauhtia eteenpäin ja meidän piti jatkaa matkaamme, jotta olisimme ajoissa perillä seuraavassa majapaikassamme ja ehtisimme levätä ja nukkua riittävästi. Noin kello 19.30 olimme perillä vanhan rouvan pitämässä majatalossa, jossa tunnelma oli kuin pysähtynyt edelliselle vuosisadalle. Kaikki oli kovin hienoa ja vanhat huonekalut ja huoneiden kauniit sisustukset tekivät vaikutuksen. Hevoset pääsivät hyvän hoidon ja ruokinnan jälkeen autotalliin lepäämään. Hieman kolkko paikka uljaille ratsuillemme, mutta sinnehän ne jäivät oikein tyytyväisinä. Itse painuin suihkun kautta pehkuihin ja uni tuli taas silmään lähes välittömästi.
23.07.2014
Heräilimme ja lähdimme jatkamaan matkaamme runsaan ammupalan jälkeen. Ratsastimme pari tuntia ennen lounasta, jonka nautimme kaupungin liepeillä olevalla levähdysalueella. Lounaan jälkeen jatkoimme matkaa jälleen parin tunnin ajan ratsain, kunnes pysähdyimme pienen maalaiskaupan pihaan. Hevoset saivat lepuutella jalkojaan ja me ratsastajat pääsimme ostamaan limua ja pientä syötävää, sillä päivä oli paahtavan kuuma ja lämpötila tuntui vain nousevan iltaa kohden. Puolen tunnin tauon jälkeen pääsimme taas satulaan ja jatkoimme kohti illallispaikkaa, joka sijaitsisi parin tunni ratsastusmatkan päässä. Pysähdyimme kello 17 ja herkullinen Katjaanan valmistama päivällinen odotti meitä. Maisemat olivat mitä kauneimmat ja kaikki olivat jo innoissaan, sillä tänä iltana olisimme perillä Haras du Pinissä, matkamme pääkohteessa. Päivällisen jälkeen takaisin satulaan ja vielä reilun tunnin ratsastus, jonka jälkeen olimme perillä. Veimme hevoset talleihin ja lähdimme itse hostelliin nukkumaan. Matkalla kävimme hostellin viereisessä boulangeriessa hakemassa hieman iltapalaa ja sitten itse kukin pääsi nukkumaan.
24.07.2014
Ihana aamu! Tänään ei olisi vuorossa ratsastusta, vaan tutustumista Haras du Piniin ja Danikin saa levätä 568km pitkän vaelluksen jälkeen. Lähdimme aamiaiselle läheiseen kahvilaan ja nautimme ranskalaiseen tapaan croisantteja ja vastapuristettua tuoremehua. Katselimme ohikulkijoita ja nautimme kiireettömästä hetkestä. Kahvittelun jälkeen oli aika lähteä jälleen Haras du Pinin talleille, seuraamaan siellä järjestettäviä kenttäkisoja sekä tietenkin tarkistamaan vaellusratsujemme vointi. Kilpailut olivat jo täydessä vauhdissa ja komeat kilparatsut vain suorittivat ratoja yksi toisensa jälkeen. Puoliveristen karva kiilsi kilpaa auringon ja omistajiensa autojen kanssa, meidän muiden vain haukkoessa henkeämme esteradan aitojen ulkopuolella. Heit kun hiukkasen tokenimme, niin muistimme omat rakkaat heinämahamme tallissa ja suuntasimme heidän luokseen. Dani seisoskeli tyytyväisenä karsinassaan ja mutusteli heinää. Kävin vain äkkiä tarkistamassa tamman voinnin ja harjasin sen läpikotaisin, mutta en häirinnyt sitä enempää vaan annoin sille aikaa levätä ja valmistautua huomiseen ja matkan jatkamiseen. Kenttäkisat jatkuivat täydellä teholla iltaan asti, mutta seurasimme vain muutaman luokan ja sen jälkeen suuntasimme hostellille vaihtamaan vaatteet ja lähdimme shoppailemaan läheiseen kaupunkiin. Tarkoituksenani oli vain katsella ympärilleni ja ostaa pienet tuliaiset tytöilleni, mutta parin tunnin päästä huomasin kantavani yhtä jos toistakin ostoskassia täynnä vaatteita ja kosmetiikkaa. Löysimme onneksi myös yhden hevostarvikeliikkeen, josta ostin Danille aivan ihanan strassikoristeisen riimun. Nautimme linnerin (= lounaan ja päivällisen välimuoto) keskikokoisessa ja lämminhenkisessä bistrossa, jossa nautimme ranskalaista sipulikeittoa ja paikanpäällä leivottua leipää. Linnerin nautittuamme suuntasimme kierrokselle museoon ja taidenäyttelyyn. Illalla palasimme hostellille, josta jatkoimme lähes välittömästi tallille hakemaan hevosia. Suuntasimme ratsuinemme järvelle, jossa pääsimme uimaan niin ratsastajat kuin ratsutkin. Dani vallan innostui vedestä ja rupesi oikein kunnolla kuopimaan ja roiskimaan rantavettä ympäriinsä. Onneksi iloinen tammani pian rauhoittui ja pääsimme syvemmälle kahlailemaan. Kello oli lopulta jo lähemmäs 21 kun pääsimme viemään hevoset takaisin talliin ja itse siirryimme siistiytymään illallista varten. Illalliseksi nautimme coq au vinia, hyvän punaviinin kera tietysti!
25.07.2014
Huh huh, aamupala klo 8.00 ei ole paras ajatus pitkäksi venyneen illan jälkeen. Olisi pitänyt jättää se viimeinen lasi viiniä juomatta.. Mutta ei auta itku markkinoilla, klo 9 olimme kaikki jälleen hevosten selässä ja matka kohti Hevosjärven tilaa, Bourg-en-Bresseä saattoi alkaa. Taivalsimme ensimmäiset pari tuntia lähes pelkästään käynnissä, sillä osallistujien kunto hieman vaihteli. Huusari yritti torua meidän joukkoamme, mutta ei onneksi kovin vakavalla naamalla. Klo 11 lounas kodalla maistui jo huomattavasti paremmin kuin aamupala ja lounaan jälkeen pääsimmekin sitten jatkamaan matkaa vähän reippaammassa tahdissa. Meillä olikin jonkun verran kirittävää aamun laahustamisen jälkeen. Pääsimme kuin pääsimmekin klo 14 erään pikkukaupungin keskustorille, jossa söimme jäätelöä kauniissa auringonpaisteessa. Dani puhkui intoa yhden lepopäivän jälkeen ja tuli koko ajan kerjäämään jäätelöä. En voinut vastustaa tammaa, vaan tarjosin sille lopun jäätelöni vohvelista. Matka jatkui kohti päivällispaikkaa ja järven rantaa. Päivällinen oli maistuva ja kerkesimme myös vähän uittaa hevosia. Illalla klo 19.30 olimme perillä tämän yön majapaikassamme, vanhan rouvan pitämässä majatalossa. Hevoset majoittuivat autotalliin ja me ratsastajat pääsimme majatalon yläkertaan nukkumaan.
26.07.2014
Päivä sujui mukavasti, etenimme suunnitelman mukaan rennossa ja hyvässä tahdissa. Vanhan rouvan majatalolta ratsastimme lounaspaikalle puistoon, josta jatkoimme tauolla keskustaan. Keskustasta jatkoimme matkaa vielä pari tuntia ennen päivällistä ja päivällisen nautimme erään pikkukaupungin liepeillä, kauniiden laventelipeltojen läheisyydessä. Hevoset saivat laiduntaa melko vapaasti, kunhan eivät menneet syömään laventeleja, yhtään ylimääräisiä vatsanpuruja ei nyt tarvittu. Matka jatkui tästä vielä viinitilalle, joka olisikin viimeinen majapaikkamme ennen Hevosjärven tilaa. Viinitilalla hoidimme ratsumme oikein hyvin ja annoin Danille muutaman ylimääräisen porkkanan kiitokseksi hyvin sujuneesta päivästä. “Enää yksi päivä ja sitten ollaan kotona”, juttelin ponilleni mukavia. Pian oli jo aika sammuttaa tallin valot ja päästää hevoset yöpuulle. Me ratsastajat sen sijaan suuntasimme viinikartanon kellariin ja saimme kuulla, haistaa (ja vähän maistaakin) jälleen uutta tietoa laatuviineistä. Tällä kertaa meno oli kuitenkin paljon rauhallisempaa kuin Haras du Pinissä, kiitos Huusarin ilkikurisen muistuttelun viimekertaisesta olotilasta.
27.07.2014
Viimeinen päivä edessä ja sitten ollaankin taas kotona! Päivä käynnistyi tukevan aamiaisen voimin ja lounastauko tuli nopeammin kuin arvasimmekaan. Katjaana ja lounas odottivat meitä hevospuistossa. Hevoset pääsivät omille laitumilleen ja me nautimme luonnonrauhasta, maukaasta lounaasta ja toistemme hyvästä seurasta. Hevoset käyttäytyivät laitumilla hyvin, Dani meinasi vähän jäädä isompien jalkoihin, mutta näytti kyllä innostuessaan laukkaan, mistä tämä poni on tehty! Matkamme jatkui hevospuistosa kohti seuraavaa kaupunkia ja pientä taukoa. Tauon jälkeen seuraava pysähdys olikin päivällisen aikaan järven rannalla, jossa nautimme maistuvan grilliaterian. Kukaan ei enää tässä vaiheessa malttanut lähteä uimaan tai uittamaan hevosia, vaan halusimme pian matkaan ja kohti kotia. Puolentoista tunnin ratsastuksen jälkeen olimme perillä Hevosjärven tilalla. Takana oli aivan mahtava viikko, huimat kuusi päivää ratsailla ja yksi päivä tutustuen Haras du Piniin. Porukkamme kiitti Huusaria unohtumattomasta vaelluksesta ja toivoimme, että hän järjestäisi myös jatkossa yhtä mahtavia reissuja.
-Mette
5.6.2014, estevalmennus 80cm, valmentajana Lanttu:
Tällä kertaa sainkin katseeni alle poniratsukon, ja hymy nousi varmasti korviin asti. Siitä olikin jo jonkin aikaa, kun olin viimeksi tälläistä parivaljakkoa valmentanut. Pyysin ratsukolta heti alkuun hieman enemmän tempoa askeleeseen, tänään ei pärjättäisi hissuttelulla. Samalla kun ratsastaja kertoi ponista tarkempia tietoja, kokosin viiden esteen rataa kentälle. Vielä hieman jouduin mainitsemaan ponnun kävelyvauhdista, mutta ei kauaa mennytkään, kun askel tuntui olevan jo paremmalla mallilla. Alkuverryttelyn alkaessa kunnolla pyysin ratsukon pois uralta. Pitkillä sivuilla pyysin alkuun muutamia voltteja, jotta näkisin kuinka ratsastaja käyttäisi apuja. Pientä mainintaa jalan paikasta ja käsien korkeudesta, mutta kaikki oli muuten oikein hyvin. Dani liikkui ratsastajan alla sukkelasti ja taipui oikein hienosti, vaikka emme paljoa vielä pyytäneetkään. Parin kierroksen jälkeen ratsukko sai tehdä pitkät sivut kiemurauraa ja pienillä sivuilla temmon lisäystä. Kun Dani tuntui liikkuvan erittäin notkeasti pyysin ratsastajaa kääntämään hevosen keskihalkaisijalle, jolta vaihdettaisiin suunta. Kun suunta oli vaihdettu pyysin ratsukkoa lisäämään ja vähentämään tempoa, kunnes tamma oli miltei täydellisesti kuulolla.
Venyttelevän alkuverkan jälkeen pyysin ratsukkoa nostamaan laukan pitkälle sivulle, jotta taas näkisin millainen laukka tällä ponilla oli - tai miten ratsastaja istui laukassa. Laukka näyttikin todella hyvältä ja pyysin näitä laukkaamaan hetken aikaa ympäri kenttää. Laskin yhden esteistä puomiksi ja pyysin ratsukkoa tulemaan sen laukassa. Kaksikko teki työtä käskettyä. Ratsastaja sai lopulta käskystäni nousta kevyeeseen istuntaan, jotta tamma saisi laukata hieman vapaammin. Oli hyvä, että ratsastaja istui syvällä satulassa, mutta laukasta tulisi ilmavampaa kun ratsastaja olisi ylhäällä. Laukka näyttikin heti paljon paremmalta ja välikäyntien kautta pystyimme aloittamaan kunnon työskentelyn.
Nostin puomin 50cm korkeuteen, se saisi toimia verryttely esteenä. Ratsukko nostaisi laukan pitkältä sivulta ja tulisi koko rata leikkaa'n kautta esteen ylitse. Tamma tuntuikin jo valmiiksi innostuvan esteestä, ilmeisesti ennakoiden hieman. Aavistaessani, että Dani ottaisi "ohjat omiin käsiinsä", pyysin ratsastajaa pysymään tarkkana ja ohjaamaan hevonen pohkeen avulla oikeasta kohdasta, ilman tippaakaan oikomista. Tamma yritti painella esteelle ennen aikoaan, mutta ratsastaja piti hyvin puoliaan ja nuo pääsivät esteen ylitse ongelmitta hyvällä tiellä. Vielä varmistukseksi toinen kerta. Pientä laukanvaihto säätöä oli ilmassa, mutta kaikki tuntui onnistuvan, kun otettiin käyttöön rata. Nostin 50cm esteen 80cm ja kertailin ratsastajalle miten rata menee. Annoin myöskin ohjeita oikomisvaaroihin ja lopulta pyysin ratsukon liikkeelle. Nämä lähtivätkin kohti ensimmäistä estettä, joka sujui ongelmitta. On kuitenkin hyvä muistaa, ettei enään kevyestä istunnasta nousta eteenpäin, niinkuin Mette koitti. Pahimmassa tapauksessa ratsastaja tulee yli satulan ja tipahtaa. Toinen este sujui samalla tavalla ja mainitsin istunnasta uudestaan. Kolmannella näkyi jo selkeää korjausta ja kehuin ratsukkoa. Vielä kun saisi myötäystä selkeämmäksi ja jalan pysymään paikallaan istuntakin olisi kunnossa. Viimeiset esteet sujuivat samalla tavalla kuin kolmas.
Seuraava kierros oli jo istunnallisesti paljon parempi, mutta Dani sai tällä kertaa tilaisuudn oikoa. Oikomista täytyisi tammalla välttää, jottei se oppisi saamaan periksi. Neljännelle esteelle tamma teki äkkipysähdyksen huonon tien takia ja pyysin kaksikkoa tulemaan esteen uudestaan ympyrän kautta. Hyppy onnistui sulavasti. Viimeinen este oli ehkä radan paras.
Muutaman radan jälkeen saimme täydellisen suorituksen aikaan ja siihen oli hyvä lopettaa.
21.5.2014: Tulin tekemään aamutallin aivan normaalisti ja kun työt oli tehty ja aikaa oli vielä runsaasti ennen seuraavia hommia, päätin ottaa Danin vähän treenailemaan esteitä. Kasasin kentälle nopeasti 50cm pystyn, 70cm ristikon, 70cm okserin ja 90cm okserin. Harjailin Danin perusteellisesti ja tyttö oli innoissaan harjauksesta ja porkkananpaloista, joita onnistui onkimaan taskustani. Satula selkään, suitset päähän, suojat jalkoihin ja kohti kenttää. Aloittelimme käynnillä ja aika nopsasti siirryimme ravityöskentelyyn. Dani taipui ravissa oikein nätisti ja oli kuulolla avuille, joten nostimme laukan ja teimme muutamia laukkaympyröitä esteiden ympärillä. Kun tamma hoksasi, että kohta päästään hyppäämään, innostui Dani oikein kunnolla ja pisti vauhtia vähän liikaakin ja sain hieman jarrutella energistä tammaa. Kun Dani vähän rauhoittui, niin aloiteltiin hyppäämistä ristikolla, jonka Dani suoritti kovassa vauhdissa ja oikein hienosti. Jatkoimme laukkaa kohti pystyä, jonka Dani hyppäsi myös hienosti. Otin väliin pari ravivolttia ja suunnittelin nopean radan esteistä, ja lähdimme hyppäämään. 70cm ristikko, 50cm pysty, 70cm okseri ja isoin okseri vielä viimeisenä. Dani oli koko ajan hyvin kuulolla ja saikin tehtyä oikein tiukat käännökset ja nopeat tiet. Kaikki esteet ylittyivät puhtaasti ja radan jälkeen hidastin Danin käyntiin ja annoin tytön kävellä vapain ohjin pari kierrosta samalla taputellen kaulalle. Loppuun otimme vielä vähän ravia verryttelyksi ja sitten kävelimme pari kierrosta ja takaisin tallin pihaan, jossa nousin selästä ja talutin Danin talliin. Dani oli ollut oikein hienosti ja kun sain varusteet pois ja jalat kylmättyä, pääsi Dani tarhailemaan kavereidensa kanssa.
- Mette
30.4.2014: Dani muutti tallille.
